Palaa edelliselle sivulle

Aavasaksa

 

- keisarinmaja-talvi.bmpAavasaksan - Lapin vanhin matkakohde Aavasaksan vaara sijaitsee noin 10 km Ylitornion keskustasta pohjoiseen. Vaaralla sijaitsee kaksi mökkikylää, ravintola sekä laskettelurinne ja hiihtoladut. Vaaran ympäri kiertää 4 km pitkä luontopolku upeissa kansallismaisemissa.

Aavasaksan Kruununpuisto

Aavasaksan Kruununpuisto (1878) - Lapin vanhin matkakohde

Aavasaksan laelta avautuva upea kansallismaisema ja keskiyön aurinko ovat vetäneet matkailijoita puoleensa jo useita vuosisatoja. Aavasaksan Kruununpuisto syntyi v.1878 valtion ostaessa Aavasaksanvaaran maa-alueet kyetäkseen palvelemaan kasvavia matkailijavirtoja. Keisarinmaja valmistui v. 1882 matkailijoiden virkistystarpeisiin. Samoihin aikoihin valmistuivat myös kivirappuset, jotka ovat yhä käyttökelpoiset. Entisajan matkailijoiden käyntikortteja ovat ympäri vaaran lakea sijaitsevat kivet, joihin kivenhakkaaja-ammattikunta on ikuistanut matkailijoiden nimikirjaimia 1800-luvulta aina 1950-luvulle asti. Puisto on suojeltu kohde.

Tänään Aavasaksan Kruununpuisto on herännyt pitkästä "talviunestaan" ja on entistä valmiimpi palvelemaan niin matkailijoita kuin lähiseudun asukkaita. Puiston alueella on suoritettu mittavia parannustöitä: matkailuvaja on restauroitu Näköalakahvilaksi, näköalapolkuja on päällystetty kivituhkalla ja luontopoluille rakennettu pitkospuut ja opasteet. Laelle asti tuleva tie on levennetty, Kruununäyttämö rakennettu ja näkötorni katettu. Kaikki tämä on tehty luontoa, maisemaa ja kulttuuria suojellen. Vaara on tunnettu keskiyön auringosta ja kauniista näköalastaan. Se on 242 m korkea ja keskiyön aurinko näkyy sieltä 15.6.- 7.7. Vaara on yksi Suomen kansallismaisemista ja historiallisesti tunnettu käyntikohde.

Aavasaksan Paviljonki (1927, 1999)

Aavasaksanvaarantie 281, 95620 Aavasaksa

Aavasaksan Paviljonki rakennettiin vaaran päälle kesävieraiden käyttöön matkailuvajaksi vuonna 1927. Rakennus uudistettiin 1999 uusklassiseen tyyliin. Muutostyöt tehtiin museoviraston avustuksella entisiä rakenteita noudattaen ja matkailuvajan alkuperäiset, harmoniset värit säilyttäen. Taidokas puurakentaminen, puiset pilarit ja kattoparrut henkivät menneiden aikojen tanssilavatunnelmaa.

Paviljongissa toimii kesällä kahvila. Tuoreiden kahvilatuotteiden lisäksi on tarjolla myös ruokaa. Liikuntaesteiset on huomioitu, sillä kahvilassa on inva-wc, vaaran päälle pääsee autolla ja pyörätuolille sopiva polku vie näköalatasanteelle. Paviljongissa on istumapaikkoja 50:lle hengelle ja tarjoilusta voi nauttia myös aurinkoisella terassilla. Ryhmätilaukset etukäteen, mahdollisuus ruokailuun, kahvitteluun sekä opastettuun kierrokseen.

Keisarinmaja (1882)

Aavasaksanvaarantie, 95620 Aavasaksa

Keisarinmaja on Lapin vanhin matkailurakennus, joka pystytettiin vaaralla vierailleita matkalaisia varten. Majalla järjestettiin tarjoilua ja huonolla säällä se tarjosi matkailijoille suojaa. Metsästysmaja ristittiin Keisarinmajaksi Venäjän keisarin ja Suomen suurruhtinaan vierailua silmälläpitäen. (Aleksanteri II hallitsi vuoteen 1882 saakka ja hänen jälkeensä Aleksanteri III.) Keisarin Lapin vierailun yhteyteen suunniteltiin myös käyntiä Aavasaksalla. Epävakaisesta poliittisesta tilanteesta johtuen Keisarin matka kuitenkin peruuntui.

Maja edustaa romanttista sekatyyliä, joka on sekoitus uusklassista-, karjalaista-, bysanttilaista- ja viikinkityyliä. Pilarit ja kaaret ovat koristeelliset, seinäpaneelit kuvioituja ja ikkunoiden kaiverruksin koristelluissa vuorilaudoissa on Karjalaan viittaavaa ornamentiikkaa. Majan kalusteet ovat osin alkuperäisiä. Keisarinmajan omistaa Metsähallitus ja sen käyttöä valvoo Museovirasto. Koristeellinen maja on entisöity 1982 ja se toimii museona. Keisarinmaja on avoinna kesällä.

Näkötorni (1969)

Aavasaksan lakialueen korkeimmalla kohdalla sijaitseva näkötorni edustaa rakennustyyliltään 1960-luvun orgaanista modernismia. Näkötorni on 13 metriä korkea ja rakennuttajana toimi Tornionlaakson matkailijayhdistys, joka lahjoitti tornin myöhemmin Ylitornion kunnalle. Punatiilisen tornin rakennustiilet olivat Ylitorniolla toimineen tiilitehtaan viimeinen tiilierä. Näkötornista avautuu huikea panoraamanäköala Tornionjoen molemmille puolille. Tornin huippu katettiin lasikatolla v. 2004 ja sinne vievät portaat. Näkötorni on avoinna yleisölle ympäri vuoden.Tornionlaakson kauneimpia näköaloja.

Apteekkarin kioski

Torniolainen apteekkari Hannes Borg rakennutti jugend-tyylisen kioskin 1912 myyntipisteeksi. Sittemmin Tornion kaupunki osti sen ja lahjoitti Ylitornion kunnalle.

Kivenhakkaajat

Keisarinmajan ja näkötornin läheisyydessä olevista kivistä löytyy vanhan ajan käyntikortteja. Kivenhakkaajat ikuistivat kävjöiden nimikirjaimet ja päivämäärän maksua vastaan.

Näköalapolku

Lähtö ja paluu Kruununpuiston sisäänkäynniltä. Polku kiertää vaaran ympäri. Polku valmistui v.2002 ja se varrella on informaatiotauluja alueen kasvillisuudesta ja maaperästä. Näköalatasanteelta hienot näkymät Tornionlaaksoon. Polulla on pitkospuita vaikeammassa maastossa.Idän puoleisella polulla on upea jääkauden aikainen muinaisranta.

Annikki Kariniemi, Lapin ensimmäinen naiskirjailija

Annikki Kariniemen patsas Taiteilijaprofessori Ensio Seppäsen veistämä patsas on pystytetty Aavasaksalle vuonna 1990. Patsas kunnioittaa Lapin naisia ja erityisesti kirjailija Annikki Kariniemeä (1913-84). Hän oli Lapin ensimmäinen naiskirjailija ja yksi harvoja erätarinoita kirjoittavia naisia. Kariniemi julkaisi romaaneja, nuortenkirjoja sekä lukuisia artikkeleita ja novelleja. Kirjailija toimi useiden lehtien avustajana sekä oli Pohjoiset kirjailijat -yhdistyksen perustajajäsen. Annikki Kariniemi asui pitkään Ylitorniolla ja toimi opettajana Mellakosken kyläkoululla. Hän eli vuosina 1913–1984 ja haudattiin Utsjoen uudelle hautausmaalle. Ylitorniolla toimii Annikki Kariniemi –seura. Tunnetuimpia romaaneja mm: Poro-Kristiina, Riekon valkea siipi, Pyhä Petronella ja Ankara maa

Maupertuis`n muistomerkki

Ranskalaista retkikuntaa johtanut Pierre Louis Moreau de Maupertuis todisti mittauksillaan maapallon olevan navoiltaan litistynyt. Maupertuis ylisti Aavasaksaa Tornionlaakson hienoimmaksi paikaksi. Muistomerkki sijaitsee Aavasaksan vaaran laella, Keisarinmajan ja Näkötornin läheisyydessä.

Struven ketju

Myös tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm Struvea askarrutti maapallon koko ja muoto. Hän ryhtyi hankkeseen, nykyään ”Struven ketju”-nimellä tunnettuun astemittaukseen. Struven ketju on kolmioketju, jonka pituus on 2820km, ja se mitattiin vuosina 1816-1855 Struven johdolla. Aavasaksan piste mitattiin 1845 vaaran korkeimmalle kohdalle. Pisteen merkiksi kallioon kaiverretut ristit sijaitsevat nyt vuonna 1969 rakennetun näköalatornin alla. Struven ketju on liitetty Unescon Maailmanperintöluetteloon v. 2005.

Lisää Aavasaksasta


Aavasaksa

Toimialueet Nähtävyydet
Hiihto- ja urheilukeskus
Majoitus/Mökki
Ravintolat/Rinneravintola

Osoite Aavasaksanvaarantie
95620 Aavasaksa